Lassila & Tikanoja Oyj
Pörssitiedote
26.10.2023 klo 8.00

Lassila & Tikanoja Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2023

VAKAA TULOS HAASTAVASSA SUHDANNETILANTEESSA

Suluissa olevat luvut viittaavat vastaavaan jaksoon vuotta aiemmin, ellei toisin mainita.

• Vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 200,9 miljoonaa euroa (204,4). Liikevaihto laski 1,7 %.
• Kolmannen vuosineljänneksen oikaistu liikevoitto oli 21,2 miljoonaa euroa (20,3) ja liikevoitto 21,1 miljoonaa euroa (20,2). Osakekohtainen tulos oli 0,41 euroa (0,38).
• Tammi-syyskuun liikevaihto oli 601,2 miljoonaa euroa (634,0). Liikevaihto ilman Uusiutuvat energialähteet -liiketoimintaa oli vertailukauden tasolla. Oikaistu liikevoitto oli 31,8 miljoonaa euroa (31,3) ja liikevoitto oli 31,7 miljoonaa euroa (30,0). Osakekohtainen tulos oli 0,65 euroa (0,53).
• Tammi-syyskuun liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen/osake oli vahva, 0,74 euroa (0,03).
• Kiinteistöpalvelut Suomen liikevoitto parani selkeästi vertailukaudesta.

Näkymät vuodelle 2023

Vuoden 2023 liikevaihdon ja oikaistun liikevoiton arvioidaan olevan samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna huolimatta siitä, että vertailukausi sisältää Uusiutuvat energialähteet -liiketoiminnan liikevaihtoa 35,4 miljoonaa euroa.

TOIMITUSJOHTAJA EERO HAUTANIEMI:

”Liikevaihto ilman Uusiutuvat energialähteet -liiketoimintaa oli vertailukauden tasolla. Oikaistu liikevoitto oli 31,8 miljoonaa euroa (31,3). Tulos oli vakaa huolimatta haastavasta suhdannetilanteesta.

Ympäristöpalveluissa toimialan painopiste on vahvasti yritys- ja tuottajavastuuyhteisöasiakkuuksissa, joiden määrä kasvoi edelleen kolmannella vuosineljänneksellä. Jätehuollon kuntaurakoissa toimialan asema vahvistui.

Teollisuuspalveluissa Vaarallisten jätteiden ja Ympäristörakentamisen palvelulinjoissa kysyntä oli vakaata. Prosessipuhdistuksessa kysyntä vuosihuoltokauden töissä oli vahvaa ja palvelulinjassa voitettiin merkittäviä uusia asiakkuuksia.

Yleinen taloudellinen toimeliaisuus jatkoi hidastumista katsauskaudella, mikä laski jätevolyymeja erityisesti rakentamisen ja kaupan segmenteissä. Kierrätysraaka-aineiden hinnat ja kysyntä olivat vertailukautta alhaisemmalla tasolla, mikä vaikutti heikentävästi Ympäristöpalveluiden ja Teollisuuspalveluiden liikevaihtoon ja tulokseen. Markkinatilanteen heikentyminen pystyttiin pääosin kompensoimaan toimintaa tehostamalla.

Suomen kiinteistöpalveluissa vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla aloitetut kustannusrakennetta keventävät ja toiminnan tehokkuutta parantavat toimenpiteet jatkuivat vaikuttaen tulokseen positiivisesti. Kiinteistöpalvelut Ruotsissa toimintamallien yksinkertaistaminen ja sopeuttaminen muuttuneeseen toimintaympäristöön etenivät suunnitellusti.

Liiketoiminnan nettorahavirta oli vahva, samoin yhtiön rahoitusasema.”

KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOS

Heinä-syyskuu
Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 200,9 miljoonaa euroa (204,4), jossa laskua vertailukaudesta oli 1,7 %. Oikaistu liikevoitto oli 21,2 miljoonaa euroa (20,3), joka oli 10,6 % (9,9) liikevaihdosta. Liikevoitto oli 21,1 miljoonaa euroa (20,2), joka oli 10,5 % (9,9) liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,41 euroa (0,38).

Liikevaihto laski Ympäristöpalveluissa, Kiinteistöpalvelut Suomessa ja Kiinteistöpalvelut Ruotsissa. Liikevaihto oli vertailukauden tasolla Teollisuuspalveluissa. Liikevoitto parani Ympäristöpalveluissa ja Kiinteistöpalvelut Suomessa ja heikkeni Teollisuuspalveluissa ja Kiinteistöpalvelut Ruotsissa.

Kolmannen vuosineljänneksen tulokseen vaikutti positiivisesti osuus yhteisyritys Laania Oy:n tuloksesta 0,3 miljoonaa euroa.

Tammi-syyskuu
Tammi-syyskuun liikevaihto oli 601,2 miljoonaa euroa (634,0), jossa laskua vertailukaudesta oli 5,2 %. Liikevaihto ilman Uusiutuvat energialähteet -liiketoiminnan vaikutusta kasvoi 0,4 % ja orgaaninen kasvu oli 0,3 %. Oikaistu liikevoitto oli 31,8 miljoonaa euroa (31,3), joka oli 5,3 % (4,9) liikevaihdosta. Liikevoitto oli 31,7 miljoonaa euroa (30,0), joka oli 5,3 % (4,7) liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,65 euroa (0,53).

Liikevaihto kasvoi Teollisuuspalveluissa ja laski Kiinteistöpalvelut Suomessa ja Kiinteistöpalvelut Ruotsissa. Liikevaihto oli vertailukauden tasolla Ympäristöpalveluissa (ilman Uusiutuvat energialähteet- liiketoiminnan vaikutusta). Liikevoitto parani Kiinteistöpalvelut Suomessa ja heikkeni Ympäristöpalveluissa, Teollisuuspalveluissa ja Kiinteistöpalvelut Ruotsissa.

Katsauskauden tulokseen vaikutti positiivisesti koronvaihtosopimuksen 1,3 miljoonan euron käyvän arvon tuloutuminen rahoituseriin sopimuksen purkamisen johdosta. Lisäksi katsauskauden tulokseen vaikutti positiivisesti osuus yhteisyritys Laania Oy:n tuloksesta 2,5 miljoonaa euroa.

Avainlukuja

¹ Vuoden 2022 ensimmäisten kolmen neljänneksen tietoja on oikaistu. Tarkemmat tiedot muutoksesta on annettu tämän osavuosikatsauksen tunnuslukuosiossa.
                     

LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO TOIMIALOITTAIN


Ympäristöpalvelut

Heinä-syyskuu
Ympäristöpalveluiden kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto laski 74,1 miljoonaan euroon (75,0). Liikevoitto oli 11,7 miljoonaa euroa (11,1).

Tammi-syyskuu
Ympäristöpalveluiden tammi-syyskuun liikevaihto laski 214,8 miljoonaan euroon (250,1). Liikevoitto oli 23,5 miljoonaa euroa (24,1). Liikevaihto ilman Uusiutuvat energialähteet
-liiketoiminnan vaikutusta oli vertailukauden tasolla. Uusiutuvat energialähteet -liiketoiminta raportoitiin osana Ympäristöpalvelut-toimialaa vuoden 2022 toisen vuosineljänneksen loppuun asti.

Ympäristöpalveluiden painopiste on vahvasti yritys- ja tuottajavastuuyhteisöasiakkuuksissa, joiden määrä kasvoi katsauskaudella. Jätehuollon kuntaurakoissa toimialan asema vahvistui.

Yleisen taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen näkyi katsauskaudella laskevina jätevolyymeina. Erityisesti rakentamisen ja kaupan segmenttien jätevirrat pienenivät. Kierrätysraaka-aineiden kysyntä ja hinta olivat alhaisella tasolla. Toimialan kannattavuustaso säilyi vakaana. Kustannusinflaatiota torjuttiin toiminnan tehostamisella, ja toimialalla käytiin muutosneuvottelut, joiden seurauksena 19 henkilön työsuhteet päättyivät.

Ympäristöpalveluissa on käynnissä mittava järjestelmäuudistus, jonka yhteydessä uusitaan myös toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmäuudistus näkyy toimialan kiinteiden kulujen kasvuna koko vuoden. Toiminnanohjausjärjestelmän toimittaja vaihdettiin vuonna 2022 ja katsauskaudella aiempi toimittaja maksoi kertakorvauksen yhteistyön päättymiseen liittyen. Katsauskaudella taseesta alaskirjattiin aiemman toimittajan aikana aktivoituja menoja. Kertakorvauksen ja siihen liittyvien kustannusten sekä alaskirjauksen nettovaikutus toimialan liikevoittoon ei ole merkittävä.

Teollisuuspalvelut

Heinä-syyskuu
Teollisuuspalveluiden kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 39,0 miljoonaa euroa (38,9). Liikevoitto oli 6,1 miljoonaa euroa (7,0).

Tammi-syyskuu
Teollisuuspalveluiden tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi 103,1 miljoonaan euroon (95,7). Liikevoitto oli 10,2 miljoonaa euroa (10,4).

Teollisuuspalveluissa Vaarallisten jätteiden ja Ympäristörakentamisen palvelulinjoissa kysyntä oli vakaata, vaikka liikevoitto jäi vertailukauden erityisen korkeasta tasosta. Suomen prosessipuhdistuksessa kysyntä vuosihuoltokauden töissä oli vahvaa ja palvelulinjassa voitettiin merkittäviä uusia asiakkuuksia. Vuosihuoltojen resurssointi onnistui hyvin. Ruotsin prosessipuhdistuksessa kysyntä oli vakaata, vaikka jäikin vertailukauden korkeasta tasosta.

Kiinteistöpalvelut Suomi

Heinä-syyskuu
Kiinteistöpalvelut Suomen kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 58,8 miljoonaa euroa (60,2). Liikevoitto oli 3,2 miljoonaa euroa (2,0).

Tammi-syyskuu
Kiinteistöpalvelut Suomen tammi-syyskuun liikevaihto laski 188,6 miljoonaan euroon (191,7). Liikevoitto parani 3,4 miljoonaan euroon (-1,3).

Kiinteistöpalvelut Suomessa kannattamattomia asiakassopimuksia päättyi katsauskauden aikana. Vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla aloitetut kustannusrakennetta keventävät ja toiminnan tehokkuutta parantavat toimenpiteet jatkuivat. Siivouksen palvelulinjassa tuotantotehokkuus parani ja henkilöstön vaihtuvuus väheni edelleen kolmannen vuosineljänneksen aikana. Korkean inflaation tuoma kustannustason nousu saatiin pääosin siirrettyä asiakashintoihin.

Kiinteistöpalvelut Ruotsi

Heinä-syyskuu
Kiinteistöpalvelut Ruotsin kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto laski 30,3 miljoonaan euroon (31,9). Liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (0,2). Liikevoitto ennen yrityskauppojen hankintamenon kohdistusten poistoja oli 0,5 miljoonaa euroa (0,7).

Tammi-syyskuu
Kiinteistöpalvelut Ruotsin tammi-syyskuun liikevaihto oli 98,7 miljoonaa euroa (100,7). Liikevaihdon lasku johtui heikentyneestä kruunun kurssista. Kruunuissa liikevaihto kasvoi. Liiketulos heikkeni -2,8 miljoonaan euroon (-0,1). Liiketulos ennen yrityskauppojen hankintamenon kohdistusten poistoja oli -1,9 miljoonaa euroa (1,4).

Asiakassopimukset ovat Ruotsin liiketoiminnassa pääsääntöisesti kiinteähintaisia eikä kohonneita tuotantokustannuksia ole saatu siirrettyä asiakashintoihin. Toimialalla on käynnissä ohjelma toimintamallien yksinkertaistamiseksi ja sopeuttamiseksi muuttuneeseen toimintaympäristöön ja sen tulosten odotetaan näkyvän vuoden 2024 loppuun mennessä.

RAHOITUS

Tammi-syyskuun liiketoiminnan nettorahavirta oli 58,5 miljoonaa euroa (38,7). Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen oli 28,1 miljoonaa euroa (1,0). Vertailukauden liiketoiminnan nettorahavirtaa investointien jälkeen pienensivät yritysostot, joiden vaikutus oli noin 13 miljoonaa euroa. Käyttöpääomaa sitoutui 12,3 miljoonaa euroa (sitoutui 22,3). 

Korollista vierasta pääomaa oli katsauskauden lopussa 200,6 miljoonaa euroa (229,6). Korolliset nettovelat olivat 174,9 miljoonaa euroa (199,9). Pitkäaikaisten lainojen keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja korkosuojaukset huomioiden oli 4,0 % (2,5). Toisen vuosineljänneksen aikana yhtiö uudelleen rahoitti 50 miljoonan euron pankkilainan, joka olisi erääntynyt vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Uusi 40 miljoonan euron pankkilaina erääntyy vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä. Tavanomaisten taloudellisten kovenanttien lisäksi uusi pankkilaina on sidottu vastuullisuustavoitteisiin, jotka ovat hiilijalanjälki ja tapaturmataajuus. Koronvaihtosopimus, jolla osa 50 miljoonan euron pankkilainasta oli muutettu kiinteäkorkoiseksi, purettiin pankkilainan uudelleenrahoituksen yhteydessä. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo, 1,3 miljoonaa euroa, kirjattiin toisella vuosineljänneksellä rahoitustuottoihin. Kolmannella vuosineljänneksellä yhtiö maksoi pois vuonna 2018 liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan loppuosuuden, 17,7 miljoonaa euroa.

100,0 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli katsauskauden lopussa käytössä 10,0 miljoonaa euroa (15,0). 10,0 miljoonan euron tililimiitti sekä 40,0 miljoonan euron komittoitu luottolimiitti olivat vertailukauden tapaan käyttämättä.

Nettorahoituskulut olivat -4,2 miljoonaa euroa (-4,2). Rahoituskuluja kasvatti yleisen korkotason nousu, mitä kompensoi koronvaihtosopimuksen 1,3 miljoonan euron käyvän arvon tuloutuminen sopimuksen purkamisen johdosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettorahoituskuluihin oli -0,1 miljoonaa euroa (-0,2). Nettorahoituskulut olivat 0,7 % (0,7) liikevaihdosta.

Omavaraisuusaste oli 35,8 % (33,2) ja nettovelkaantumisaste 77,9 % (95,0). Konsernin oma pääoma oli 224,5 miljoonaa euroa (210,5). Ruotsin kruunun heikentymisestä johtuvat muuntoerot vaikuttivat omaan pääomaan -2,4 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat kauden lopussa 25,6 miljoonaa euroa (29,7).

OSINGONJAKO

23.3.2023 pidetty yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2022 vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,47 euroa osakkeelta, eli yhteensä 17,9 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin osakkeenomistajille 3.4.2023.

INVESTOINNIT

Alkuvuoden bruttoinvestoinnit olivat 46,0 miljoonaa euroa (45,8). Investoinnit koostuivat pääasiassa kone- ja kalustohankinnoista sekä investoinneista tietojärjestelmiin. Yrityskauppojen osuus vertailukauden bruttoinvestoinneista oli noin 22 miljoonaa euroa.

VASTUULLISUUS

Ympäristövastuu

L&T:n tuottamat ilmastohyödyt asiakkaalle

Hiilikädenjälki kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä eli päästövähennyspotentiaalia käyttäjälle. L&T:n hiilikädenjälki pienentää asiakkaan hiilijalanjälkeä. Palvelumme tuottivat asiakkaille päästövähennyksiä, jotka muodostuivat mm. asiakkaiden korvattua neitseellisiä raaka-aineita kierrätysraaka-aineilla ja fossiilisia polttoaineita kierrätyspolttoaineilla.

Uusiutuvat energialähteet -liiketoiminnan ja yhteisyritys Laanian hiilikädenjälkeä ei raportoida osana L&T:n hiilikädenjälkeä vuoden 2022 osalta.

Tieteellisten päästövähennystavoitteiden edistyminen vuoden 2018 lähtötasosta

L&T:n strategisena tavoitteena on puolittaa oman toimintansa hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 tasosta ja vähentää toimitusketjustaan aiheutuvia epäsuoria päästöjä. Asetettu päästövähennystavoite on saanut Science Based Target -aloitteen validoinnin. Tavoitteen toteutumista edistetään siirtymällä liikenteessä päästöttömiin teknologioihin ja polttoaineisiin sekä suosimalla kiinteistöissä uusiutuvaa energiaa. L&T:n oman toiminnan päästöistä 95 prosenttia syntyy liikenteestä. Erityisesti Teollisuuspalveluiden raskaassa kalustossa uusiutuvien polttoaineiden käyttö kasvoi merkittävästi vertailukaudesta.

Vuoden 2022 aikana polttonesteiden jakeluvelvoitetta muutettiin siten, että biokomponentin määrää laskettiin 7,5 prosenttiyksiköllä. Muutosta ei huomioitu L&T:n maaliskuussa 2023 julkaistussa vuosikatsauksessa raportoidussa päästölaskennassa, sillä Tilastokeskus ei ollut päivittänyt muutosta polttoaineluokitustietoihin. Tilastokeskus julkaisi päivitetyt polttoaineluokitustiedot myöhemmin keväällä 2023 ja ne on huomioitu tämän katsauksen päästölaskennassa.

Sosiaalinen vastuu

Kokonaistapaturmataajuus

L&T poistaa vaaratekijöitä ja parantaa omaa, asiakkaidensa ja muiden sidosryhmiensä turvallisuutta tehokkailla ennakoivilla toimenpiteillä, kuten riskinarvioinneilla ja turvallisuushavainnoilla sekä turvallisuuskävelyillä ja -tuokioilla. L&T on kouluttanut yli 80 prosenttia Suomen esihenkilöistä turvallisuuskulttuurin rakentamiseen Turvallisuutta kypärän alta -koulutuksissa.

Työhyvinvointi

L&T:n henkilöstöpolitiikkojen ja -suunnitelmien tavoitteena on varmistaa, että henkilöstön määrä, osaaminen ja pysyvyys ovat tuloksekkaan toiminnan edellyttämällä tasolla. Työvoimavaltaiselle yritykselle henkilöstön työ- ja toimintakyky ja niiden säilyminen koko työuran ajan vanhuuseläkeikään asti ovat tärkeitä.

HENKILÖSTÖ

Henkilöstömäärä oli tammi-syyskuussa kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 6 707 (7 382). Katsauskauden lopussa palveluksessa oli koko- ja osa-aikaisia yhteensä 8 540 (8 637) henkilöä. Heistä työskenteli Suomessa 7 197 (7 251) ja Ruotsissa 1 343 (1 386) henkilöä.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Vaihto ja kurssi

Yhtiön osakkeita vaihdettiin tammi-syyskuussa 3,8 miljoonaa kappaletta, mikä on 10,1 % (20,9) ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä. Vaihdon arvo oli 40,0 miljoonaa euroa (89,9). Osakkeen ylin kurssi oli 11,84 euroa ja alin 9,53 euroa. Päätöskurssi oli 9,74 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli katsauskauden lopussa 371,6 miljoonaa euroa (380,3).

Omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa 644 772 omaa osaketta, jotka edustavat 1,7 % kaikista osakkeista ja äänistä.

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Yhtiön rekisteröity osakepääoma on 19 399 437 euroa ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 38 154 102 osaketta. Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman yhtiön hallussa olevia osakkeita oli 38 125 851 osaketta.

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 25 218 (23 944) osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 9,5 % (8,2) osakekannasta.

Liputusilmoitukset

Lassila & Tikanoja Oyj sai 26.6.2023 ilmoituksen, jonka mukaan Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön osakeomistus Lassila & Tikanojasta alitti 5 prosentin rajan 26.6.2023.

Hallituksen valtuutukset

Lassila & Tikanoja Oyj:n 23.3.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 % koko osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta.

Hallitus on valtuutettu päättämään uusien tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 osaketta, joka on 5,2 % koko osakemäärästä. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET
Lassila & Tikanoja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3.2023. Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteella 23.3.2023.

HALLITUS

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen jäsenet ovat Teemu Kangas-Kärki, Laura Lares, Sakari Lassila, Jukka Leinonen, Anni Ronkainen ja Pasi Tolppanen. Lassila & Tikanoja Oyj:n 23.3.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi Jukka Leinosen hallituksen puheenjohtajaksi ja Sakari Lassilan varapuheenjohtajaksi.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Sakari Lassila (puheenjohtaja), Teemu Kangas-Kärki ja Anni Ronkainen. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokuntaan valittiin Jukka Leinonen (puheenjohtaja), Laura Lares ja Pasi Tolppanen.

Yhtiö tiedotti Lassila & Tikanoja Oyj:n nimitystoimikunnan kokoonpanon 19.9.2023. Lassila & Tikanojan kolme suurinta osakkeenomistajaa, jotka ovat oikeutettuja nimeämään edustajan Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan, ovat Evald ja Hilda Nissin Säätiö, osakkeenomistajien ryhmä (Chemec Oy, CH-Polymers Oy, Maijala Eeva, Maijala Hannele, Maijala Heikki, Maijala Juhani, Maijala Juuso, Maijala Miikka, Maijala Mikko, Maijala Roope ja Maijala Tuula) ja Nordea Funds Oy (hallinnoimiensa 11 rahaston kautta). Edustajikseen Lassila & Tikanojan nimitystoimikuntaan nämä osakkeenomistajat ovat valinneet Juhani Lassilan, Miikka Maijalan ja Tanja Erosen. Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leinonen toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunnan puheenjohtaja on Juhani Lassila.

MUUTOKSET JOHTORYHMÄSSÄ

31.3.2023 yhtiö tiedotti, että Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimialan toimialajohtaja Tina Hellstadius jättää Lassila & Tikanojan 31.3.2023.

18.4.2023 yhtiö tiedotti, että Mikko Taipale (OTK, varatuomari) on nimitetty Kiinteistöpalvelut Ruotsin toimialajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 19.4.2023 alkaen.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

25.10.2023 yhtiö tiedotti, että Lassila & Tikanoja Oyj päivittää strategiansa keskittyen kiertotalousliiketoimintoihin sekä käynnistää Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi -liiketoimintojensa strategisen arvioinnin.

LÄHIAIKOJEN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Yleinen taloudellinen epävarmuus voi vaikuttaa asiakkaiden taloudelliseen toimeliaisuuteen, mikä voi pienentää kysyntää L&T:n palveluille.

Kustannusten kuten polttoaineiden ja energian hintojen nousu sekä korkotason mahdollinen nousu voivat vaikuttaa yhtiön tulokseen negatiivisesti.

Yhtiössä on käynnissä useita toiminnanohjausjärjestelmien uudistushankkeita. Järjestelmien käyttöönottoon ja toimintamallin vakiinnuttamiseen liittyvät väliaikaiset ylimääräiset kustannukset voivat heikentää yhtiön tulosta.

Työvoiman vaihtuvuus- ja saatavuushaasteet voivat nostaa tuotantokustannuksia.

Geopoliittiseen tilanteeseen liittyy edelleen epävarmuutta Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Välilliset vaikutukset yleiseen taloudelliseen toimeliaisuuteen Suomessa ja Ruotsissa voivat vaikuttaa liikevaihtoa ja tulosta heikentävästi.

Konserniyhtiö Lassila & Tikanoja FM AB on kantajanana ja vastaajana oikeusprosessissa Ruotsissa koskien konsernin entiseltä asiakkaalta laskutettuja maksamattomia saatavia. Lassila & Tikanoja FM AB on kesäkuussa 2022 nostanut kanteen Solnan käräjäoikeudessa L&T:n entistä asiakasyritystä vastaan vaatien noin 18 miljoonan Ruotsin kruunun suoritusta maksamattomista saatavista. Maaliskuussa 2023 kyseinen L&T:n entinen asiakasyritys on kiistänyt Lassila & Tikanoja FM AB:n vaatimukset ja maksuvelvollisuutensa sekä samalla nostanut vastakanteen vaatien yhteensä noin 102 miljoonan Ruotsin kruunua Lassila & Tikanoja FM AB:lta. Riita-asian käsittely on kesken. Lassila & Tikanoja pitää vastakannetta perusteettomana.       

Lisätietoja Lassila & Tikanojan riskeistä ja riskienhallinnasta esitetään vuoden 2022 vuosikertomuksessa sekä hallituksen toimintakertomuksessa ja konsernitilinpäätöksessä.

Helsinki 25.10.2023

LASSILA & TIKANOJA OYJ

Hallitus
Eero Hautaniemi
toimitusjohtaja

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Eero Hautaniemi, puh. 010 636 2810
talousjohtaja Valtteri Palin, puh. 040 734 7749

Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka tekee kiertotaloudesta totta. Yhdessä asiakkaidemme kanssa pidämme materiaalit, tehtaat ja kiinteistöt mahdollisimman pitkään tuottavassa käytössä sekä tehostamme raaka-aineiden ja energian käyttöä. Näin toimien luomme enemmän arvoa kiertotaloudella sekä asiakkaillemme, henkilöstöllemme että yhteiskunnalle laajemmin. Kun onnistumme tässä, myös omistajillemme tuotettu arvo kasvaa. Tavoitteenamme on jatkuvasti kasvattaa toimintamme hiilikädenjälkeä eli positiivista ilmastovaikutusta. Sosiaalista vastuuta kannamme muun muassa huolehtimalla oman henkilöstön työkyvystä sekä tarjoamalla töitä myös niille, joiden on vaikea työllistyä. L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2022 oli 844,1 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää noin 8 300 henkilöä. L&T on listattu Nasdaq Helsingissä.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.lt.fi