Bifogade filer
Beskrivning
Land | Finland |
---|---|
Lista | Small Cap Helsinki |
Sektor | Tjänster |
Industri | Industri |
18.7.2025 08:30:00 EEST | Consti Oyj | Puolivuosikatsaus
CONSTI OYJ PUOLIVUOSIKATSAUS 18.7.2025, KLO 8.30
Consti Oyj puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2025
VAKAA SUORIUTUMINEN JATKUI, TILAUSKANTA KASVUSSA
4–6/2025 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 4–6/2024):
- Liikevaihto 84,8 (82,9) milj. euroa; kasvua 2,3 %
- Käyttökate 3,4 (4,0) milj. euroa ja käyttökateprosentti 4,0 % (4,8 %)
- Liiketulos 2,5 (3,0) milj. euroa ja liiketulosprosentti 2,9 % (3,6 %)
- Tilauskanta 276,7 (261,2) milj. euroa, kasvua 5,9 %
- Uudet tilaukset 105,1 (90,8) milj. euroa; kasvua 15,8 %
- Vapaa kassavirta 2,9 (1,2) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos 0,23 (0,27) euroa
1–6/2025 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–6/2024):
- Liikevaihto 150,4 (148,4) milj. euroa; kasvua 1,3 %
- Käyttökate 4,1 (5,3) milj. euroa ja käyttökateprosentti 2,7 % (3,6 %)
- Liiketulos 2,3 (3,2) milj. euroa ja liiketulosprosentti 1,6 % (2,2 %)
- Uudet tilaukset 165,2 (127,1) milj. euroa; kasvua 30,0 %
- Vapaa kassavirta 2,4 (0,7) milj. euroa
- Osakekohtainen tulos 0,19 (0,27) euroa
Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2025:
Consti arvioi, että sen koko vuoden 2025 liiketulos on 9–12 miljoonaa euroa.
AVAINLUVUT (1 000€) | 4-6/ | 4-6/ | Muutos % | 1-6/ | 1-6/ | Muutos % | 1-12/ |
Liikevaihto | 84 775 | 82 853 | 2,3 % | 150 381 | 148 379 | 1,3 % | 326 692 |
Käyttökate | 3 358 | 3 998 | -16,0 % | 4 123 | 5 282 | -21,9 % | 14 275 |
Käyttökateprosentti, % | 4,0 % | 4,8 % |
| 2,7 % | 3,6 % |
| 4,4 % |
Liiketulos | 2 475 | 2 994 | -17,3 % | 2 345 | 3 209 | -26,9 % | 10 184 |
Liiketulosprosentti, % | 2,9 % | 3,6 % |
| 1,6 % | 2,2 % |
| 3,1 % |
Katsauskauden tulos | 1 794 | 2 141 | -16,2 % | 1 506 | 2 106 | -28,5 % | 7 143 |
Tilauskanta |
|
|
| 276 717 | 261 224 | 5,9 % | 240 108 |
Vapaa kassavirta | 2 909 | 1 210 | 140,5 % | 2 434 | 693 | 251,0 % | 7 205 |
Kassavirtasuhde, % | 86,6 % | 30,3 % |
| 59,0 % | 13,1 % |
| 50,5 % |
Korollinen nettovelka |
|
|
| 3 801 | 3 901 | -2,6 % | 2 681 |
Velkaantumisaste, % |
|
|
| 9,0 % | 9,6 % |
| 6,1 % |
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI % |
|
|
| 16,6 % | 21,9 % |
| 17,4 % |
Henkilöstö kauden lopussa |
|
|
| 1 042 | 1 087 | -4,1 % | 1 012 |
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€) | 0,23 | 0,27 | -14,8 % | 0,19 | 0,27 | -29,6 % | 0,91 |
Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti
"Toisen vuosineljänneksen liikevaihtomme kasvoi 2,3 prosenttia ja oli 84,8 (82,9) miljoonaa euroa. Liikevaihtomme kasvoi voimakkaasti Taloyhtiöt-toimialalla, kun taas muiden toimialojen liikevaihto supistui vertailukaudesta. Huhti-kesäkuun liiketuloksemme oli 2,5 (3,0) miljoonaa euroa eli 2,9 (3,6) prosenttia liikevaihdosta.
Vuoden toisella neljänneksellä hankkeet etenivät pääosin suunnitellusti ja kannattavuutemme projektitoiminnasta oli odotustemme mukainen. Liiketulokseemme vaikutti heikentävästi Service eli palveluliiketoimintamme matalana jatkunut liikevaihto- ja kannattavuustaso, jota emme onnistuneet kääntämään vielä vuoden toisen neljänneksen aikana tyydyttävälle tasolle. Lisäksi toisen vuosineljänneksen kannattavuuteemme vaikutti pitkittynyt rakentamisen matalasuhdanne sekä edelleen tilauskantamme turvaamiseksi tehdyt panostukset tarjous- ja neuvottelutoimintaan. Katsauskauden lopun tase- ja likviditeettiasemamme pysyivät hyvällä tasolla.
Saimme huhti-kesäkuun aikana uusia tilauksia 105,1 (90,8) miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 15,8 prosentin kasvua vertailukauteen nähden, ja olemme tyytyväisiä saatujen tilausten kokonaismäärään ja laatuun kireästä kilpailutilanteesta huolimatta. Toisen vuosineljänneksen merkittävimpiä tilauksiamme olivat rakentamisen toimialoilla Helsingin kaupungille toteutettava Maunulan ala-asteen ja Månsas lågstadieskolan perusparannus- ja laajennushanke ja Kivimäen koulun perusparannus Vantaalla sekä Talotekniikka-toimialalla Metso Lokomotion -teknologiakeskuksen ensimmäisen vaiheen ilmanvaihto- ja sähkötyöt Tampereella. Urakoiden yhteenlaskettu arvo on noin 47 miljoonaa euroa. Loppuosa huhti-kesäkuun tilauskertymästämme muodostuu useasta pienemmästä hankkeesta ja jakautuu tasaisesti toimialojemme kesken. Katsauskauden lopun tilauskantamme oli hyvällä tasolla. Se kasvoi 5,9 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 276,7 (261,2) miljoonaa euroa.
Katsauskauden aikana jatkoimme strategiamme toteutusta sekä toimenpiteitä varmistaaksemme liiketoimintamme suorituskyvyn pitkittyneessä rakentamisen matalasuhdanteessa. Toimenpiteemme painottuivat muun muassa tarjoustoimintaan, tuotantomme tehokkuuden parantamiseen sekä projektitoimitustemme entistä tasaisemman suoritustason saavuttamiseen.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla asunto-osakeyhtiöiden ja julkisen sektorin valmius korjausinvestointeihin on jatkunut edelleen kohtuullisella tasolla toiminta-alueillamme. Uudisrakentamisen heikkona pysynyt kysyntä ja yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden varovaisuus käynnistää uusia korjaushankkeita on jatkunut. Kilpailu rakentamisen ja talotekniikan markkinassa on jatkunut kireänä. Emme oleta merkittävää muutosta parempaan rakentamisen kysyntänäkymissä vuoden 2025 toisen vuosipuoliskon aikana.
Uskomme kuitenkin, että vallitseva markkinatilanne suosii Constin kaltaista rakentamisen ja talotekniikan moniosaajaa, jolla on vahva taloudellinen asema ja kyky toimittaa moninaisia projekteja pienistä palvelu-urakoista laajoihin rakennushankkeisiin. Hyvän tilauskantamme tukemana pyrimme jatkamaan vakaata tuloksentekoa sekä keskittymään voimassa olevan strategiamme toteutukseen.”
Toimintaympäristö
Rakentamisen markkina 2025–2026
Eurooppalainen rakennusalan markkinatutkimuslaitos Euroconstruct arvioi kesäkuun 2025 raportissaan, että Suomen talonrakentamisen määrä kasvaa 3,4 prosenttia vuonna 2025. Euroconstructin ennusteen mukaan vuonna 2025 uudisrakentamisen määrän arvioidaan kasvavan noin 7,8 prosenttia ja korjausrakentamisen määrän supistuvan 0,2 prosenttia.
Ennusteissa on laskua verrattuna edelliseen Euroconstructin raporttiin. Joulukuun 2024 raportissaan Euroconstruct arvioi Suomen talonrakentamisen määrän kasvavan 5,3 prosenttia, uudisrakentamisen määrän 11,2 prosenttia ja korjausrakentamisen määrän 0,3 prosenttia vuonna 2025. Markkinoiden elpyminen on odotettua hitaampaa.
Vuodelle 2026 Euroconstruct ennustaa korjausrakentamisen määrän muutokseksi 0,0 prosenttia (edellinen ennuste 0,7 prosenttia joulukuussa 2024).
Raportin mukaan korjausrakentamisen elpyminen on hidasta taloyhtiöihin ja kuluttajiin kohdistuvan kireän taloudellisen tilanteen yhä jatkuessa.
Korjausrakentamisen markkina yleisesti
Korjausrakentaminen on tarvelähtöistä ja siten vähemmän suhdanneherkkää kuin uudisrakentaminen. Korjausrakentamisen viimeiset 20 vuotta jatkunut tasainen kasvu kuitenkin taittui vuonna 2023 ja alamäki jatkui vuonna 2024. Korjausrakentamista ovat vähentäneet osin samat syyt kuin uudisrakentamistakin eli korkotason, inflaation ja korjauskustannusten nousu sekä kiinteistöjen kasvaneet ylläpitokulut kuten lämmityksen kallistuminen.
Vuonna 2024 talonrakentaminen väheni edelleen, mutta lasku tasaantui edellisestä vuodesta. Talonrakentamisen voimakas vähentyminen on seurausta ennen kaikkea asuntojen uudistuotannon tyrehtymisestä poikkeuksellisen kiivaan asuntorakentamisen jälkeen. Asuntojen uudisrakentaminen väheni noin 30 prosenttia toista vuotta peräkkäin. Muussa talonrakentamisessa ei ole tapahtunut läheskään yhtä merkittäviä muutoksia.
Uudisrakentamisen voimakas pudotus on merkinnyt sitä, että asuntojen korjaamiseen käytetään tällä hetkellä enemmän rahaa kuin uusien rakentamiseen. Samalla kilpailu sekä korjaushankkeista että taloteknisistä urakoista on kiristynyt selvästi. Asuintalojen korjausrakentamisen arvo pysyi vuonna 2024 lähes vuoden 2023 tasolla, joka oli noin yhdeksän miljardia euroa. Muun korjausrakentamisen arvo oli noin 6 miljardia euroa.
Korjausrakentamisesta lähes kaksi kolmasosaa on asuintalojen korjaamista ja siitä arviolta yli puolet ammattimaista korjausta. Asuintalojen korjauksissa korostuu talotekniikka, jonka osuus on noin 35 prosenttia korjausrakentamisen arvosta.
Muiden kuin asuintalojen korjaamiseen sisältyy rakennuksen teknisen iän vaatimien korjausten lisäksi paljon muutosrakentamista, kun esimerkiksi vanhoja vajaakäytössä olevia toimistokiinteistöjä muutetaan hotelleiksi tai asunnoiksi tai vastaamaan paremmin tämän hetken toimistotarpeita.
Kaikesta korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpitoa ja huoltoa, ja sen osuus on keskimääräistä suurempi muissa kuin asuinkiinteistöissä.
Kiinteistöliiton Korjausbarometrin mukaan kerrostalojen korjaustarpeiden kärjessä ovat edelleen vesi- ja viemärijärjestelmät. Seuraavaksi yleisimpiä ovat vesikaton ja julkisivujen korjaukset ja lämmitysjärjestelmät. Lämmitysjärjestelmien uudistusten taustalla näkyy kaukolämmön kallistuminen monissa kaupungeissa.
Myös liike- ja toimistotilojen korjauksia on siirretty kustannustason nopean nousun vuoksi. Korjaamista ovat jarruttaneet lisäksi toimitilojen ylitarjonta ja kiinteistöjen hintojen lasku. Taloudellisen tilanteen parantuessa ylitarjonnan odotetaan kannustavan kiinteistön omistajia parantamaan tilojensa kilpailukykyä ja vuokrattavuutta.
Korjausrakentamisen kysyntää ylläpitää putkiremontti-ikäisten asuinrakennusten suuri määrä. Korjausiässä ovat nyt 1970-luvulla rakennetut kiinteistöt, joissa on asuntoja pinta-alallisesti eniten sekä osin jo 1980-luvun kiinteistöt, joista merkittävä osa on rivitaloja eli 1980-luvun asuntoja on määrällisesti eniten.
Taloteknisten korjausten lisäksi monilla taloyhtiöillä on kasvava tarve julkisivukorjauksille, jotka ovat usein jääneet taloudellisista syistä putkiremontin jalkoihin. Julkisivukorjausten ja huollon merkitys kasvaa edelleen, kun talvista tulee yhä kosteampia. Teknisten korjaustarpeiden rinnalla odotukset asumismukavuudelle ovat nousseet. Toimitilojen korjaustarpeiden taustalla on lisäksi tilatarpeiden muuttuminen.
Energiaremonttien tarvetta lisäävät toukokuussa 2024 voimaan tullut EU:n energiatehokkuusdirektiivi, jonka tavoitteena on rakennusten energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Energiaremonttien tarvetta toimitiloissa lisäävät myös tilojen käyttäjien vaatimukset – sekä taloudelliset että esimerkiksi ympäristöluokitukseen liittyvät. Energiaremonttien tarve koskee sekä asuintaloyhtiöitä että erilaisia toimitiloja.
Kokonaisuutena korjausrakentamisen tarvetta ylläpitävät sekä rakennuskannan ikääntyminen että yhteiskunnalliset muutokset kuten kaupungistuminen, väestön vanheneminen, työskentelytapojen ja vähittäiskaupan muutokset sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Korjausrakentaminen on keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä uusien rakennusten määrä kasvaa vain noin prosentin vuodessa.
Sekä uudis- että korjausrakentaminen keskittyvät Suomessa voimakkaasti kasvukeskuksiin.
Näkymät vuodelle 2025
Suomen talonrakentamisen määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2025 noin 3,4 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Uudisrakentamisen määrän ennustetaan kasvavan noin 7,8 prosenttia ja korjausrakentamisen määrän supistuvan 0,2 prosenttia vuonna 2025.
Uudisrakentamisen heikkona pysynyt kysyntä ja yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden varovaisuus käynnistää uusia korjaushankkeita on jatkunut. Kilpailu rakentamisen ja talotekniikan markkinassa on jatkunut kireänä. Rakentamisen kysyntänäkymiä heikentävät pitkään jatkunut taloudellinen epävarmuus, korkotaso, korkealle jääneet rakennuskustannukset ja rahoituksen saatavuuden kiristyminen, eikä Consti oleta merkittävää muutosta parempaan rakentamisen kysyntänäkymissä vuoden 2025 toisen vuosipuoliskon aikana.
Markkinatilanteesta huolimatta Consti pyrkii jatkamaan vakaata tuloksentekoa hyvän tilauskannan tukemana sekä keskittymään strategian toteutukseen.
Consti arvioi, että sen koko vuoden 2025 liiketulos on 9–12 miljoonaa euroa.
Tiedotustilaisuus
Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 18.7.2025 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Anders Löfman.
Kokoukseen osallistuvia analyytikkoja, salkunhoitajia ja tiedotusvälineiden edustajia pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen torstaihin 17.7.2025 klo 12.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sijoittajapalvelut@consti.fi. Linkki Teams –kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille osallistujille torstai-iltapäivän 17.7.2025 aikana.
Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2025
Consti Oyj julkaisee vuonna 2025 vielä yhden osavuosikatsauksen:
- Osavuosikatsaus 1–9/2025 julkaistaan 24.10.2025
CONSTI OYJ
Lisätietoja:
Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 730 8568
Anders Löfman, talousjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 572 6619
Jakelu:
Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2024 Consti-konsernin liikevaihto oli 327 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 rakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.
Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi