Sisäpiiritieto: Endominesin tutkimustulokset tukevat puolustusteollisuudelle kriittisen volframin jatkokehitystä

Endomines Finland Oyj, sisäpiiritieto, 11.8.2026, klo 12.30

Sisäpiiritieto: Endominesin tutkimustulokset tukevat puolustusteollisuudelle kriittisen volframin jatkokehitystä

Endomines Finland Oyj raportoi ensimmäiset tulokset Eteläisen kultalinjan volframiin ja molybdeeniin keskittyvästä kairausohjelmasta. Samalla yhtiö julkaisee täydelliset volframianalyysitulokset vuosien 2023 ja 2024 kairauskampanjoista, joista aiemmin julkaistut tiedotteet keskittyivät kultatuloksiin.

Volframi on Euroopan unionin kriittiseksi raaka-aineeksi luokittelema mineraali, jota käytetään muun muassa puolustusteollisuudessa. Molybdeeni on tärkeä raaka-aine erityisesti terästeollisuudessa.

Yhtiön tavoitteena on tuottaa tulevaisuudessa volframia ja molybdeenia kullan tuotannon lisäksi. Nyt julkaistut tulokset vahvistavat Eteläisen kultalinjan potentiaalia kriittisten raaka-aineiden lähteenä. Tulokset viittaavat myös siihen, että malmilajittelun avulla volframipitoisuuksia voidaan nostaa taloudellisesti kannattavalle tasolle. Työ kaupallisen laatutason volframi-, molybdeeni- ja kultatuotteiden varmistamiseksi jatkuu vuosina 2026–2027.

Tänään julkaistut tulokset muodostavat ensimmäisen vaiheen Eteläisen kultalinjan volframihankkeen teknisessä arvioinnissa ja luovat perustan hankkeen jatkokehitykselle. Hankkeen kehitystyötä tukee Itä-Suomen ELY-keskuksen yhtiölle myöntämä enintään 1,51 miljoonan euron liiketoiminnan kehittämisavustus. Avustuksesta noin 0,96 miljoonaa euroa kohdistuu kehittämistoimenpiteisiin ja noin 0,55 miljoonaa euroa investointeihin. Lisäksi yhtiö on hakenut hankkeelle Euroopan unionin kriittisen hankkeen (Critical Project) statusta.

”Kriittisten mineraalien tutkimus ja kehitys on tärkeä osa Endominesin strategiaa. Haluamme olla mukana parantamassa Euroopan omavaraisuutta puolustusteollisuuden raaka-aineiden osalta. Strateginen tavoitteemme on kasvattaa vuotuinen kullantuotanto 70 000–100 000 unssiin noin vuonna 2030, kun tuotanto Eteläisellä kultalinjalla käynnistyy. Samalla suunnittelemme volframin ja molybdeenin tuotannon aloittamista alueella. Tavoitteenamme on rakentaa tulevaisuuden tuotantolaitokseemme sekä kullan että volframin tuotantolinja. Volframin tuotantolinjalla molybdeeni ja kulta toimivat myytävinä lisätuotteina ja siten parantavat hankkeen taloudellista kannattavuutta merkittävästi”, sanoo Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen.

“Nyt julkaistut tulokset osoittavat, että volframia ja molybdeeniä esiintyy laajoilla alueilla Eteläisellä kultalinjalla. Ensimmäiset volframi- ja molybdeenitulokset vahvistavat näkemystämme alueen kriittisten raaka-aineiden tuotantopotentiaalista. Erityisen rohkaisevaa on se, että volframin pitoisuutta saatiin lajittelun avulla nostettua yli kolminkertaiseksi. Jatkamme nyt malminetsintä- ja kehitystyötä tavoitteena vahvistaa hankkeen kaupallinen potentiaali ja tuotteiden laatu”, Vyhtinen jatkaa.

Kuittilan kairausohjelmien keskeiset tulokset

Kairareikä KT-083

• 17,80 m pitoisuudella 0,15 % WO₃ ja 0,04 % Mo alkaen 138,95 m
  • Sisältäen 1,00 m pitoisuudella 0,43 % WO₃ ja 0,07 % Mo alkaen 144,95 m

Kairareikä KT-078

• 22,60 m pitoisuudella 0,06 % WO₃ ja 0,01 % Mo alkaen 85,90 m
  • Sisältäen 7,25 m pitoisuudella 0,13 % WO₃ ja 0,02 % Mo alkaen 94,00 m
    • Sisältäen 1,00 m pitoisuudella 0,39 % WO₃ ja 0,05 % Mo alkaen 98,30 m

Kairareikä KT-079

• 27,20 m pitoisuudella 0,05 % WO₃ ja 0,02 % Mo alkaen 174,00 m
  • Sisältäen 2,90 m pitoisuudella 0,10 % WO₃ ja 0,05 % Mo alkaen 183,80 m
  • Sisältäen 1,00 m pitoisuudella 0,16 % WO₃ ja 0,02 % Mo alkaen 191,65 m

Kairareikä KT-065

• 16,40 m pitoisuudella 0,10 % WO₃ ja 0,03 % Mo alkaen 167,40 m
  • Sisältäen 4,95 m pitoisuudella 0,20 % WO₃ ja 0,02 % Mo alkaen 167,40 m
    • Sisältäen 0,95 m pitoisuudella 0,48 % WO₃ ja 0,02 % Mo alkaen 167,40 m

Kairareikä KT-034

• 10,20 m pitoisuudella 0,13 % WO₃, 0,08 % Mo ja 1,16 g/t kultaa alkaen 81,70 m
  • Sisältäen 3,20 m pitoisuudella 0,28 % WO₃, 0,18 % Mo ja 0,45 g/t kultaa alkaen 81,70 m

Kairareikä KT-056

• 12,00 m pitoisuudella 0,08 % WO₃ ja 0,01 % Mo alkaen 132,00 m
  • Sisältäen 1,05 m pitoisuudella 0,22 % WO₃ ja 0,01 % Mo alkaen 133,95 m
  • Sisältäen 0,85 m pitoisuudella 0,33 % WO₃ ja 0,04 % Mo alkaen 139,70 m

Kuittilan kairareikien sijainnit on esitetty liitteessä 1, volframitulokset liitteessä 2, vuoden 2026 timanttikairauksen kultatulokset liitteessä 3 ja kairareikien sijaintikartta liitteessä 4.

Onnistuneet malmilajittelutestit nostivat volframipitoisuuden yli kolminkertaiseksi

Kairausten lisäksi yhtiö on tutkinut mahdollisuuksia nostaa malmin volframi- ja molybdeenipitoisuuksia lajittelun avulla ennen materiaalin syöttämistä tuotantoprosessiin. Lajittelukokeissa kairasydännäytteiden volframi ja molybdeenin pitoisuuksia onnistuttiin nostamaan merkittävästi. Testien lähtöpitoisuudet olivat 0,026 % volframitrioksidia (WO₃) ja 0,046 % molybdeeniä (Mo). Näytteiden volframipitoisuudet olivat alhaisempia, koska näytteiden valmistuksessa käytettiin suhteellisesti enemmän molybdeenipitoista ja vähemmän volframipitoista materiaalia.

Sensoripohjaisen malmilajittelun tuloksena:

• WO₃-pitoisuus nousi 0,0815 prosenttiin, mikä vastaa 3,1-kertaista kasvua.
• Molybdeenipitoisuus nousi 0,1107 prosenttiin, mikä vastaa 2,4-kertaista kasvua.

Tulokset vahvistivat, että volframin pitoisuutta voidaan kasvattaa merkittävästi ennen rikastusprosessia. Korkeamman pitoisuuden lähtöaine voi pienentää varsinaisen rikastuslaitoksen tarvitsemaa kapasiteettia ja siten alentaa tuotannon investointitarpeita.

Yhtiön tavoitteena on seuraavaksi toteuttaa lajittelutestit suuremmalla näytemäärällä ja korkeammalla volframipitoisuudella. Lajittelutestien jälkeen tavoitteena on rikastaa lajittelusta saavutettava tuote painovoima- ja vaahdotusprosessin avulla pitoisuudeltaan yli 32 %:n myytäväksi WO₃-tuotteeksi.

Kehitystyö jatkuu kohti kaupallisen laatutason tuotteita

Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa volframipitoisuus esilajittelun avulla yli nelinkertaiseksi. Tällöin volframin rikastusprosessin syöttömalmin pitoisuus on arviolta noin 0,20–0,40 % WO₃, mikä vastaa monien avolouhittavien volframikaivosten tyypillisiä syöttöpitoisuuksia. Molybdeeni ja kulta volframin sivutuotteina parantaisivat hankkeen kannattavuutta.

Tähänastisten tulosten perusteella yhtiö uskoo, että suuremmat näytemäärät ja lajitteluprosessin optimointi mahdollistavat kaupallisen laatutason tuotteiden valmistuksen.

Tavoitteen tukemiseksi Endomines laajentaa Kuittilan alueellan näytteenotto-ohjelmaa kerätäkseen enemmän materiaalia lajittelu- ja rikastuskoeajoihin.

Volframin ja molybdeenin malminetsintäohjelma etenee

Vuodesta 2023 lähtien Endomines on kairannut Kuittilan alueella 118 kairareikää ja yhteensä 22 783,75 metriä. Näistä vuoden 2026 ohjelma käsittää 49 kairareikää ja 8 808,95 metriä, ja yhtiö odottaa vielä analyysituloksia 13 kairareiästä.

Malminetsintäohjelma jatkuu edelleen nykyisen mineraalivarannon eteläpuolella. Alueelle on suunniteltu noin 3 000 metriä jatkokairauksia esiintymän laajuuden selvittämiseksi sekä noin 2 500 metriä alkuvaiheen etsintäkairauksia eteläisimpien pohjamoreeninäyteanomalioiden tutkimiseksi.

Lisäksi yhtiö suunnittelee täydennyskairauksia korkeamman kultapitoisuuden alueille sekä volframi- ja molybdeenipitoisille vyöhykkeille mineralisaation jatkuvuuden ja laajuuden tarkemmaksi määrittämiseksi.

Kuittilan alueen geologia

Kuittilan kultaesiintymä sijaitsee 25 kilometriä Pampalosta etelään. GTK löysi esiintymän alun perin vuonna 1984 etsiessään alueelta molybdeeniä ja volframia. Kuittilalle on tehty JORC-koodin mukainen mineraalivarantoarvio, jonka mukaan alueella on 2 211 000 tonnia kultaa pitoisuudella 1,37 g/t ja yhteensä 97 490 unssia kultaa inferred-luokassa (julkaistu 17.2.2025).

Scheeliittiä ja molybdeniittia esiintyy Kuittilan tonaliitissa en echelon eli sulkarakorakenteisissa kvartsijuonissa, jotka suuntautuvat luode-kaakkoisesti. Kulta liittyy näitä aiempia scheeliitti-molybdeniitti-kvartsijuonia leikkaaviin myöhäisiin kvartsi-karbonaattijuoniin, muodostaen breksiarakenteita. Kultaa sisältävien juonien tyypillinen muuttumiskokoonpano sisältää serisiittiä, kvartsia ja pyriittiä.

Esirikastusteknologia

Testityössä hyödynnettiin röntgenläpäisyyn (XRT) perustuvaa sensoripohjaista malmilajitteluteknologiaa, jonka avulla mineralisoitunut materiaali voidaan erotella sivukivestä ennen varsinaista rikastusprosessia. Teknologialla on mahdollisuus nostaa syöttöpitoisuuksia merkittävästi ja samalla vähentää myöhempien prosessointivaiheiden tarvetta.

Kairaustekniikka ja laadunvarmistus 

Vuonna 2026 ja 2024 pintakairauksen toteutti Northdrill Oy, käyttäen WL76-putkia, jotka tuottavat kairasydäntä, jonka halkaisija on 57,5 mm. Kairareikien sijainnit on mitattu kaivosmittauslaitteistolla. Kairareikien sivusuunta- ja kulmamuutokset on mitattu DeviGyro-reikämittauslaitteella. Kaikki kairasydämet on suunnattu DeviCore-laitteella.

Vuonna 2023 ja 2024 pintakairauksen toteutti KDC Oy, käyttäen WL66-putkia, jotka tuottavat kairasydäntä halkaisijaltaan 50,5 mm. Kairareikien sijainnit on mitattu kaivosmittauslaitteistolla. Kairareikien sivusuunta- ja kulmamuutokset on mitattu SPT GyroMaster -reikämittauslaitteella. Kaikki kairasydämet on suunnattu SPT CoreMasterlaitteella.

Kairasydämet on logannut eli geologisesti raportoinut Endominesin oma henkilöstö. Geopalveluyritys Palsatech Oy sahasi kairasydämet puoliksi ennen niiden toimittamista CSR Laboratories Oy:n laboratorioon Kempeleelle (2023 ja 2024) tai tai ALS Finlandin laboratorioon joko Sodankylään tai Outokumpuun (2026).

CRS:llä näytteet valmisteltiin menetelmällä PRP-929, minkä jälkeen ne lähetettiin MS Analytical:n laboratorioon Kanadaan analysoitaviksi. Näytteistä määritettiin kultapitoisuus menetelmällä FAS-111 ja monialkuainepitoisuudet menetelmällä IMS-230. Näytteet, joiden kultapitoisuus ylitti 10 g/t, analysoitiin uudelleen menetelmällä FAS-415. ALS:ssä näytteenvalmistelun jälkeen kultapitoisuudet määritettiin Au-AA23-menetelmällä Romaniassa, kun taas monialkuaineanalyysit tehtiin ME-MS61-menetelmällä Irlannissa.

Kaikissa näytteissä on käytetty standardienmukaisia QA/QC-laadunvarmistus- ja laadunvalvontamenetelmiä, mukaan lukien standardinäytteet, blankot ja duplikaatit. Näytteiden valmistelu, turvallisuus ja kemialliset analyysit täyttävät tai ylittävät tämänhetkiset teollisuusstandardit ja JORC-koodin vaatimukset.

Tämän tiedotteen tekniset tiedot on valmistellut ja hyväksynyt FM Jani Rautio, eurogeologi, jolla on Fennoscandian Association for Metals and Mining Professionals (FAMMP) -standardien mukainen ”Qualified Person” -status. Jani Rautio on Endominesin työntekijä ja omistaa 9 624 Endominesin osaketta.

Lisätietoja: 

Kari Vyhtinen,
toimitusjohtaja
Endomines Finland Oyj
kari.vyhtinen@endomines.com
+358 40 585 0050

Jani Rautio
tekninen johtaja
Endomines Finland Oyj
jani.rautio@endomines.com
+358 50 593 0812

Endomines Finland Oyj on suomalainen, kestävän kaivostoiminnan edelläkävijä. Toimintamme keskittyy kullan tuotantoon ja malminetsintään Karjalan kultalinjalla, Itä-Suomessa. Tuotamme kultaa koru- ja elektroniikkateollisuudelle, ja luomme arvoa muuttamalla luonnonvarat vauraudeksi, sijoitukseksi, joka kestää maailmanpolitiikan epävakauden. Visiomme on kehittää Karjalan kultalinjasta yksi maailman merkittävimmistä ja kestävimmistä kullantuotantoalueista. Endomines on listattu OMX Helsingin päälistalle (PAMPALO). www.endomines.com.

Karjalan kultalinja on 40 kilometrin mittainen kultaprospektiivinen osa Ilomantsin vihreäkivivyöhykettä, joka sijaitsee itäisessä Suomessa, noin 500 kilometriä koilliseen Helsingistä. Alueella on useita kultaesiintymiä, joista tunnetuin on Pampalo. Kaivos on tuottanut 200 0000 unssia kultaa 3,6 g/t keskimääräisellä pitoisuudella. Endomines hallinnoi kattavasti malminetsintäoikeuksia Karjalan kultalinjan alueella.

Eteläinen kultalinja sijaitsee Karjalan kultalinjalla Pohjois-Karjalassa. Se on yksi Endominesin tärkeimmistä kasvuhankkeista, ja yhtiö suunnittelee alueelle useita kaivoksia sekä uuden tuotantolaitoksen käynnistämistä noin vuonna 2030. Kullan lisäksi alueella esiintyy Euroopan unionin kriittiseksi raaka-aineeksi luokittelemaa volframia sekä teollisuudelle tärkeää molybdeenia.